2.9.2022

Retkeily Koillismaalla – piilotetut helmet

Usvainen metsämaisema kuvattuna korkealta

Paikalliset suuntaavat usein töiden jälkeen ja viikonloppuisin luontoon rauhoittumaan, urheilemaan tai muuten vaan ihmettelemään maisemia. Kokosimme yhteen retkivinkit Koillismaan vähemmän tallatuille poluille.

Moni tuntee Kuusamosta Karhunkierroksen ja Rukan Valtavaaran maisemat, Posiolta Riisitunturin polut ja Taivalkoskelta Iijoen rannat. Koillismaalla on paljon todellisia retkipaikkojen helmiä, jotka eivät ole ruuhkaisia edes kiireisimpinä sesonkiaikoina, ainakaan vielä.

Erityisesti ruskasesonkina suosituimmilla maisemapaikoilla saattaa olla vilinää, joten vinkit väljemmille retkipaikoille saattavat olla monille rauhaa rakastaville tervetulleita.

Nainen kävelee Riisitunturin polulla
Posion Riisitunturilla on upeat maisemat. Kuva: Maija Koskinen

Tässä jutussa kerromme sulan maan aikaan saavutettavista kohteista. Huomioithan, että osaan kohteista ei välttämättä talvella pääse (ainakaan ilman suksia ja useiden kilometrien sivakointia).

Jäikö joku retkipaikka mainitsematta? Varmasti jäi, sillä piilotettuja helmiä on täällä paljon. Jaa oma kokemuksesi Koillismaan luonnosta Instagramissa kanssamme tägäämällä @maanpinnalla.fi stooriin tai julkaisuun!

 

Posio

Livojärvi, Hirsiniemen retkeilyalue ja Kellinniemi

Livojärvi, jota on myös tituleerattu Lapin Rivieraksi, on tunnettu kirkkaasta vedestään sekä kauniista luonnon hiekkarannoista. Livojärvellä pääsee uimaan Taivalkosken tien varressa olevalta hiekkarannalta, mutta rantoja on todellisuudessa useampia.

Livojärven pitkä hiekkaranta kuvattuna ilmasta
Livojärven hiekkaranta on yllättävänkin pitkä. Kuva: Harri Tarvainen

Hirsiniemen retkeilyalueen polku kiertää Livojärveä ja reitti on yhteensä 16 kilometriä pitkä. Reitti kulkee rantojensuojelualueella ja korkealla hiekkaharjulla. reitivarrella on useita pieniä ja kauniita luonnon hiekkarantoja.

Pyöräilijöitä Hirsiniemen retkeilyreitillä
Hirsiniemessä voi myös maastopyöräillä. Kuva: Harri Tarvainen

Hirsiniemen retkeilyreitin lähtöpaikkoja on kaksi; lomakeskus Livohka sekä Hirsiniemen parkkipaikka. Reitin voi kulkea kävellen tai pyörällä ja sen varrella on useita laavu- ja nuotiopaikkoja. Huomioithan, että Hirsiniemeen johtava tie on paikoittain kuoppainen soratie.

Lomakeskus Livohkasta on myös mahdollista vuokrata melontavälineitä omatoimiselle melontaretkelle.

Melojia Livojärven maisemissa illalla
Livojärvellä on upean kirkkaat vedet. Lomakeskus Livohkasta saa vuokrattua melontavälineitä tarvittaessa. Kuva: Maija Koskinen

Yksi mielenkiintoinen kohde Livojärvellä on Kellinniemi, jossa sijaitsee myös laavu. Kellinniemessä on hiekkarantaa sekä pieni hiekkasärkkä. Kellinniemeen pääsee autolla ajoittain kuoppaista hiekkatietä pitkin.

 

Palotunturi

Moni on käynyt ihastelemassa Riisitunturin maisemia, mutta mukavat maisemat avautuvat myös Palotunturilta. Palotunturin maasto sijoittuu vanhojen metsien suojelualueelle.

Palotunturin huippu on puustoinen ja sen laella on vastikään hienosti kunnostettu autiotupa, jossa retkeilijä voi yöpyä. Tupa toimi aikanaan palovartijan majana, josta tarkkailtiin mahdollisia tulipaloja.

Palotunturin reitti on edestakainen ja yhteensä noin viiden kilometrin mittainen.

Posion Palotunturin auringonlasku ja maisema
Posion Palotunturilta näkyy kauniit vaaramaisemat. Kuva: Maija Koskinen

Kuusamo

 

Iivaara

Etelä-Kuusamossa sijaitseva Iivaara on selkeästi rauhallisempi retkikohde kuin esimerkiksi Rukan läheisyydessä kohoavat Valtavaara ja Konttainen.

Iivaaran maisemia
Iivaaralta avautuu kauniit maisemat. Kuva: Riikka Tuomivaara

Polun varrella pääsee ihastelemaan maisemia Iivaaran laelle. Reitillä on myös tulentekopaikka sekä Näätälammen autiotupa. Iivaarassa pääsee talvella ihastelemaan myös upeita lumen peittämiä tykkypuita.

Vuoden 2021 tuhoisan Paula-myrskyn seurauksena noin 10 kilometrin pituinen Iirinki-reitti jouduttiin kaatuneiden puiden vuoksi uudelleen reitittämään. Reitillä pääseekin näkemään myrskytuulten voiman, sillä kaatuneita puita näkyy maastossa.

 

Kuntivaara

Itärajan tuntumassa kohoava Kuntivaara tarjoaa kävijälleen mahtavat maisemat rajan toiselle puolen. Vaara kohoaa 460 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle. Edestakaisin käveltynä Kuntivaaran reitti on noin 3,5 kilometrin mittainen. Kuntivaaran vanha kota paloi ja sen tilalle on rakennettu uusi kota, joka sijaitsee vaaran laella.

Kuntijärven maisemaa
Kuntivaaran lähellä sijaitsevan Kuntijärven maisemaa. Kuva: Salla Karhumaa / Ruka-Kuusamo

Kuntivaara sijaitsee syrjäisellä seudulla ja puhelimen kuuluvuus voi olla huono.

Tunnettu luontodokumentaristi, nykyisin 96-vuotias, Sir David Attenborough kuvasi dokumenttiaan juuri Kuntivaaralla vuoden 2020 talvella. Vaikka Kuntivaara onkin tunnettu kauniista talvisista tykkymaisemistaan, on se myös sulan maan aikaan käymisen arvoinen.

Kuntivaaran läheisyydessä elää myös karhuja.

Kuntivaaran talvisia maisemia
Tältä näyttää talvinen Kuntivaara. Talvikeleillä liikkumiseen tarvitaan sukset tai lumikengät. Kuva: Niina Heino

 

Piikstammi

Hauskan nimen omaava retkipaikka sijaitsee Kaakkois-Kuusamossa. Piikstammi on kalaisaksi kehuttu koskiportti Muojärven ja Joukamojärven välissä.  Alueella voi kävellä sympaattisella riippusillalla ja yöpyä pienessä autiotuvassa aivan rannan tuntumassa.

Kesällä Piikstammella voi kalastaa. Kuva: Laura Kilpijärvi

Piikstammen kanava on rakennettu alun perin veden korkeuden säätelyä varten.

Kesäisin Piikstammi on kalastajien suosiossa, mutta täällä kelpaa tavan retkeilijänkin tallustella. Kalastus on sallittu suurimmassa osassa virtavesiä ainoastaan 1.6-30.8. välisenä aikana. Moniin paikkoihin, kuten myös Piikstammeen, tarvitaan erillinen kalastuslupa. Kalastuskauden rauhoituttua myös Piikstammen alue hiljenee.

PIikstammella on vanha tunnelmallinen autiotupa. Kuva: Laura Kilpijärvi

 

Kuusinkijoki

Kuusinkijoki on myös kalastajien suosiossa. Alueella risteilee lukuisia polkuja, joiden varrella voi ihastella kohisevana virtaavaa vettä ja joen varrella on nuotiopaikkoja.

Varsinaisia valmiita tai merkattuja patikkapolkuja täällä ei ole, mutta päiväretkikohteeksi alue sopiii vallan mainiosti sellaiselle, joka ei valmiita reittejä kaipaa.

Kuusinkijoki ja vihreitä puita
Kuusinkijoki virtaa itärajan tuntumassa.

Syyskuun alusta alkaa virtavesien rauhoitus, joten kun kalastajat ovat kaikonneet, on jo valmiiksi rauhallisen Kuusinkijoen alueella mitä luultavimmin erittäin vähän ihmisiä liikkeellä.

Melonta Oulankajoella

Moni on kävellyt Oulangan kansallispuiston polkuja, mutta meloen saa uudenlaista perspektiiviä liikkumiseen.

Oulankajoen Kiutakönkäältä lähtevä ja Jäkälämutkalle saapuva melontareitti on noin 24 km pitkä ja jopa aloittelijalle sopiva reitti. Reitin varrella on useita telttapaikkoja ja autiotupa, mutta reitin voi meloa halutessaan myös päiväretkenä.

Kanootti Oulankajoen hiekkarannalla
Oulankajoki on hiekkatörmien ympäröimä ja reitille mahtuu useampi hiekkaranta. Kuva: Maija Koskinen

Alueella on muutamia yrityksiä (esim. Kuusamo Safaris), jotka vuokraavat kanootteja sekä järjestävät paluukyydin Jäkälämutkalta lähtöpisteelle. Reitille järjestetään myös ohjattuja melontaretkiä. Syksyn viileinä päivinä on tärkeää varautua säähän asianmukaisin varustein.Perhe nuotion ympärillä

Oulankajoen varrella on useita nuotiopaikkoja. Kuva: Harri Tarvainen / Ruka-Kuusamo

Taivalkoski

Soiperoinen

Sanana soiperoinen tarkoittaa erämaajärveä ja onpahan tästä paikasta tarinoitakin kerrottu. Eikä ihme, sillä tämän järven vesi on niin kirkasta, että retkeilijä jää pohtimaan onko paikka edes todellinen.

Soiperoisen vesi on häkellyttävän kirkasta. Kuva: Petri Voutilainen

Soiperoisen polku on 5 kilometriä pitkä ja se kulkee mäntykankaisten harjujen lomassa. Taivalkosken keskustasta ajaa noin puoli tuntia tänne valloittavalle retkipaikalle.

Harjulla tarkkasilmäinen kulkija erottaa maastosta peuranpyyntikuoppia, jotka ovat jäänne menneestä metsäsaamelaisten pyyntikulttuurista. Korkean harjun lakea seurailevalta polulta voi tehdä rengasreitin Poromyhkyrän polulle, jonka varrella on laavu.

Soiperoisella pääsee kulkemaan mukavaa reittiä kävellen tai vaikkapa juosten. Kuva: Petri Voutilainen

 

Pyhitysvaara

Sinisenä siintävien vaaramaisemien ystävälle lämmin suositus; täältä löytyy maisemia ja rauhaa. Pyhitysvaara on Taivalkosken korkein kohta ja se kohoaa 422 metriä merenpinnan yläpuolelle. Pyhitysvaara on aikoinaan ollut saamelaisten uhripaikka.

Pyhitysvaaralla voi ihastella upeita auringonlaskuja.

Paikoitusalueelta on 2km patikointi ylös huipulle. Puolessa välissä reittiä retkeilijöitä palvelee laavu. Laavulle saakka reitti kulkee metsäautotien pohjaa, mutta laavun jälkeen se muuttuu haastavammaksi poluksi. Nousua koko kahden kilometrin matkalla on 160 metriä. Reitti on merkitty maastoon.

Pyhitysvaara on yleisesti ottaen huomattavasti rauhallisempi retkikohde kuin esimerkiksi Rukan Valtavaara tai Posion Riisitunturi.

 

Kylmäluoma

Hossan kansallispuisto Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueella on monille tuttu, mutta Kylmäluoma on monelle vieras. Kylmäluoman retkeilyalue on todellisuudessa yksi Suomen vanhimpia retkipaikkoja.

Kylmäluomalla sijaitsee kalaisia ja kirkasvetisiä, hiekkapohjaisia järviä sekä upeita mäntykangasmaastoja.

Osa poluista on pitänyt reitittää uudelleen Paula-myskyn jälkeen ja reiteillä näkeekin myrskyn kaatamia puita. Vaikka näky on välillä hurja, on se myös mielenkiintoinen; miten pieni ihminen onkaan luonnon voimien rinnalla.

Alueella on useita nuotiopaikkoja.

Kylmäluoman retkeilykeskukselta voi myös vuokrata esimerkiksi melonta- ja pyöräilyvarusteita.

 

Ilmakuva Kylmöluoman retkeilykeskuksesta
Patikoinnin lisäksi Kylmäluomalla voi esimerkiksi harrastaa melontaa. Kuva: Harri Tarvainen

 

Pahkakuru

Pahkakurun aarnialue on rotkomuodostelma, vanha halkeama, joka sijaitsee Oulu-Kuusamo-tien varrella Taivalkoskelta Jurmuun päin. Kurun pohjalla, jyrkkien seinämien välissä, virtaa puro. Kurun reunalla on laavupaikka ja merkitty vaellusreitti kulkee Pahkakurun kautta.

Pahkakurulla pääsee ihastelemaan rotkomaisemia ja vanhoja mäntyjä. Kuva: Visit Taivalkoski

Pahkakurulla voi käydä päiväretkellä tai kävellä pidemmänkin vaelluksen. Lyhimmillään Pahkakurun laavulle on noin parin sadan metrin kävely, jos jättää auton kääntöpaikalle.

Otathan huomioon, että Pahkakurun alueella risteilee useita polkuja ja kyltit saattavat olla paikoittain huonossa kunnossa. Polut voivat olla vaikeakulkuisia.

Maastopyöräilijät ovat myös löytäneet kohteeseen. Täällä pystyy ajamaan noin 33 kilometriä pitkän reitin, joka lähtee Taivalkosken melontakeskukselta.

 

Muita huomioita

Taitava kartanlukija löytää retkipaikkansa sieltä, mistä muut eivät hoksaa katsoa. Esimerkiksi Karttaselain-palvelusta voi katsoa kartasta reittejä ja maan pinnan muotoja, joiden avulla voi löytää mainioita retkikohteita. Tarjolla on myös muita karttapalveluita.

Kartoista voi löytää vähemmän käytettyjä, mutta jo olemassa olevia reittejä myös suositummille maisemapaikoille. On syytä kuitenkin huomoida, että näillä reiteillä ei välttämättä ole minkäänlaista huoltoa joten poluilla voi vaikkapa lojua kaatuneita puita tai polkua ei ole laisinkaan.

Suomessa jokamiehenoikeuksien turvin voi liikkua myös yksityisillä mailla, kunhan ei mene kotipihoihin tai niiden läheisyyteen, toki muitakin poikkeuksia on. Yksityisillä mailla sijaitsevia retkikohteita tai pyöräreittejä ei kuitenkaan voida mainita esimerkiksi kuntien sivuilla, mutta paikalliset monesti osaavat vinkata myös tällaisiin kohteisiin.

Usvainen metsämaisema kuvattuna korkealta
Voisikohan Kuusamon kuuluisan Päähkänänkallionkin lähettyviltä löytyä muita kivoja kuvauskohteita ja retkipaikkoja? Kuva: Maija Koskinen

Lisäksi kannustamme käyttämään niitä palvelurakenteita, joita ympäristöön on jo luotu. Moni näistä rakenteista, kuten katetut polut, puuceet ja näköalatasanteet, palvelevat kulkijan lisäksi myös luontoa kohdistamalla kävijäpainetta tietyille alueille, jolloin muut alueet säilyttävät rauhansa. Luonnossa liikkujan onkin syytä noudattaa aina retkietikettiä.

On äärimmäisen tärkeää kulkea luonnossa niin, että sinne jättää jälkeensä vain keveinä painuneita jalan jälkiä, eikä yhtään roskaa.

Kuuntelithan jo retkeily-aiheisen podcast-jaksomme? Maan pinnalla-podcast löytyy Spotifysta ja täältä.