Kaupallinen kalastus, kalankasvatus ja kalanjalostus muodostavat Koillismaan alueella tärkeän elinkeinon, jonka uskotaan kasvavan moninkertaiseksi tulevina vuosina. Hyvän ja terveellisen ruoan lisäksi kala-ala tarjoaa myös monipuolisia uramahdollisuuksia alasta kiinnostuneille, kuten Jesse Paasovaaralle ja Mia Manniselle, jotka lähtivät alalle tuttaviensa rohkaisemina.
Kuvat ja teksti: Ida Lohela-Park
Luonnonläheisellä kala-alalla on pitkät perinteet Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueella, josta tällä hetkellä löytyy monipuolisesti sekä kalastus-, kasvatus- että jalostustoimintaa. Alueen yritykset näkevät alan tulevaisuuden valoisana, sillä alueella tuotetuilla kalatuotteilla on vahva imago ja kotimaisen kalan arvostus markkinoilla on viime vuosina kasvanut.
”Kala-ala on kokenut 30 vuoden aikana nousuja ja laskuja. Yhteen väliin näytti, että loppuuko meillä kalastus kokonaan tältä alueelta, mutta nyt pidemmällä tähtäimellä näyttää hyvältä. Uusia tekijöitä ja yrittäjiä kuitenkin tarvitaan, erityisesti kalastuspuolelle, jossa on käynnissä sukupolvenvaihdoksia”, kommentoi Kuusamon Kalan yrittäjä Juha Korhonen kala-alan tilannetta.
Koillismaalla kala-ala tarjoaa kiinnostuneille monipuolisesti erilaisia työtehtäviä: oli se sitten kalastajana järvellä alkutuotannon päässä, kalaviljelijänä kalankasvatuslaitoksella tai kalanjalostuksessa jalostamossa. Jos halua löytyy lähteä opiskelemaan hyödylliset tiedot ja taidot, voivat työllistymismahdollisuudet olla hyvät perusopintojen jälkeen.
Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan vuosittain noin 17 miljoonaa kiloa kasvatettua kalaa, ja suurin osa siitä on kirjolohta.
Toiveissa olisi, että kotimaisen kalan kasvatus ja kestävä kirjolohen tuotanto Suomessa kolminkertaistetaan. Asia on merkitty hallitusohjelmaan kotimaisen kalan kalankasvatuksen kehitysnäkymiin ja esimerkiksi Suomen Kalankasvattajaliitto on toimialan edustajana vahvasti asian kannalla.
Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi suhtautuu positiivisesti pyrkimyksiin lisätä kalankasvatusta Suomessa. Tuotannon kasvu voisi parantaa ensisijaisesti ruokaomavaraisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä Koillismaalla.
”Pohjois-Suomessa on jo nyt vahvaa kalanpoikasten, istukaskalojen ja emokalakasvatuksen tuotantoa. 90% kasvatetusta kalasta on suomalaista kirjolohta, mutta on tärkeä muistaa, että sisävesialueilla meillä on tärkeä rooli erityisesti uhanalaisten kalakantojen elossa pitämisessä”, Vääräniemi kommentoi.
Taivalkoskelta käsin yhdessä veljensä kanssa yritystoimintaa pyörittävä Vääräniemi lähti jo nuorena miehen kalankasvatuslaitokselle töihin. Intohimo löytyi melko pian, kun hän pääsi kasvattamaan kalanpoikasia. Nyt haaveena on kasvattaa yritystoimintaa ja tuottaa kestävää, ympäristöystävällistä elintarviketta suomalaisille ympäri maan.
Kalankasvatus Vääräniemellä on Taivalkosken lisäksi kasvattamot myös Rovaniemellä, Kemijärvellä, Suomussalmella ja Puolangalla. Yrityksen perkaamo sijaitsee Kuusamossa Revontulentie 2:ssa. Seinän toisella puolella toimii Kuusamon Kalan jalostamo.
”Kalankasvatuksessa keskitymme eläimen terveyteen, sillä kala on elävä tuote, mikä tuo omat haasteensa. Mitä pienempi kala, sitä enemmän huolta ja hyvinvointia se tarvitsee”, Vääräniemi kertoo.
Kuusamosta kotoisin oleva Jesse Paasovaara, 23, löysi työpaikan Vääräniemeltä tuttavansa kautta noin vuosi sitten. Kukonlaulun aikaan starttaavan työpäivän aikana Paasovaara muun muassa kuljettaa kalat kasvattamoista tankkiautolla perkaamoon, purkaa lastin, auttaa perkaamisessa ja pakkaa tilauksia.
”Olen tykännyt olla töissä kalankasvatuksen parissa. Meillä ei ole yhtä samanlaista päivää, vaan tässä työssä todella pääsee tekemään monipuolisesti erilaisia hommia. Myös työkaverit ovat mukavia ja ilmapiiri on rento”, kehuu Paasovaara.
Kalankasvattajan työ voi olla välillä fyysistäkin, ja työn laadulla eri vaiheissa on suuri vaikutus lopputulokseen.
”Kun kasvatamme yhdessä elävää kalaa, tiivistää tämä samalla myös työyhteisön yhteishenkeä”, Paasovaara lisää.
Viime vuonna Kuusamossa avautunut Kalankasvatus Vääräniemen ja Kuusamon Kalan kalatalo on suunniteltu ja rakennettu yritysten tarvittavia toimintoja varten. Investointi on Kuusamon mittakaavassa merkityksellinen.
”Alueellamme jalostetaan todella vähän omaa kalaa, oli se sitten villikalaa tai kasvatettua kalaa. Niinpä halusimme tehdä asialle jotain”, Kuusamon Kalan yrittäjä Juha Korhonen avaa investointipäätöstä.
Kuusamon Kalan villikalan hankinta-alue yltää Oulujärveltä Sodankylän Lokkaan. Viljellystä kalasta iso osa tulee Vääräniemeltä, joka perkaa samaisessa rakennuksessa pääosin kirjolohta ja siikaa.
”Kala on tuore tuote, joka on käytettävä perkuusta 8–10 päivässä. Fileet ja tuorekalat jäävät Pohjois-Suomen alueelle, kun taas säilykkeet lähtevät ympäri Suomen”, Korhonen avaa.
Kaikille kaloille, jotka vastaanotetaan Kuusamon Kalassa, tehdään vastaanottotarkastus ja katsotaan, että kala on esimerkiksi asiallisesti pidetty oikeassa lämpötilassa ja vaikuttaa sen ikäiseltä, mitä tiedoissa lukee.
”Tiedämme tarkalleen mistä kala on tullut ja mihin se on menossa. Pystymme jäljittämään kasvattajalle tai kalastajalle asti kalan alkuperän”, Korhonen kertoo.
Kuusamon maaseudulta kotoisin oleva Korhonen on tullut alalle jo vuonna 1993 lapsuuden harrastuksen myötä. Yrittäjä muistelee, että aikanaan alueen kaikissa taloissa kalastettiin ja kotitarvekalastus oli tärkeässä osassa.
”Kun aloitin kala-alalla, tein ensin kaupallisen kalastajan hommia ja vuonna 1999 siirryin yrittäjäksi. Viimeiset neljä vuotta olen toiminut jalostuspuolella, mutta juuret ovat vahvasti kaupallisella kalastuspuolella.”
Korhonen onkin ollut pitkään kotimaisen kalan puolestapuhuja.
”Kala on terveellistä ja hyvänmakuista ravintoa. Ekologisista syistä se on myös äärimmäisen hyvä vaihtoehto ruokalautaselle”, Korhonen muistuttaa.
Kuusamolainen Mia Manninen, 29, on työskennellyt maaliskuusta lähtien Kuusamon Kalalla lähettämön puolella. Kuten Paasovaaralla, työt löytyivät tutun kautta. Mannisella ei ole aikaisempaa kokemusta jalostajan työstä, vaan työtehtävät on opittu töitä tehdessä ja työkavereiden avustuksella.
”Olen tykännyt olla töissä jalostamon puolella. Työtehtäviini kuuluu muun muassa tuotteiden pakkaaminen sekä jalostettujen tuotteiden lähetys ohjaamosta. Jos ala yhtään kiinnostaa, kannattaa rohkeasti kokeilla. Ei kannata pelätä virheiden tekemistä, sillä tässä työyhteisössä kaverit kyllä auttavat sinua pääsemään alkuun”, Manninen rohkaisee.
Molemmat yrittäjät, sekä Vääräniemi että Korhonen, näkevät tärkeäksi, että kala-alalle hakeutuu ja kouluttautuu lisää työntekijöitä, jotta alalla on mahdollisuuksia kasvaa Koillismaan alueella.
”Jos on tunne, että haluaa työskennellä luonnossa, itsenäisesti ja on valmius tehdä sesonkiluontoista työtä sekä pitkää päivää, voi tällöin olla kalastajan tai kasvattajan ammattiin hyvinkin soveltuva. Elintarviketeollisuuteen kuuluvalla jalostuspuolella työntekijät puolestaan pääsevät tekemään monipuolisia työtehtäviä tehdasympäristössä – niin käsin kuin laitteilla”, Korhonen esittelee.
”Elämme mielenkiintoisia aikoja Koillismaalla. Kotimaisen kalan tilanne näyttää erittäin valoisalta. Jos alan työmahdollisuudet kiinnostavat, kannattaa olla rohkeasti yhteydessä alan yrittäjiin tai lähialueiden koulutuskeskuksiin.”
Kiinnostaako kala-ala ja sen mahdollisuudet?
